Nytku: Peasant Pate ja Pieru Petteri

Eilen haimme siltä ranskalaiselta chefiltä pateeta, ja sen lisäksi makkaraa, sekä jotain, jonka nimessä joku ranskaaosaava saa auttaa (riet jotain?). Kaikki free-range antibiootittomista ja hormoonittomista possuista, ilman äklöosia tehtyjä, luonnollisista aineista. Tiedämme kylän, jonka laitamilla nämä possut viilettävät puskassa. Täytyypä tarkkailla kun seuraavan kerran mennään ohi. Mausteena pateessa tarkalleen 15 gr mustapippuria ja 10g suolaa. todella hyvää crackereiden ja punaviinin kanssa! Juustoja oheen, niin avot!

Riet on merkillinen, ruskeanharmaa mössö. Joo, ei kovin houkuttelevan kuulloista! Etenkään, kun kerron, että se säilyy jopa kolme kuukautta sianihrakerroksen alla! Rasvat vaan kaavitaan pois ja sitten syödään, levitettynä leivänpäälle esimerkiksi. Makua ei juurikaan ole, mutta texture on mielenkiintoinen: kuin kuivaa tonnikalaa?! Hyvää! Neutraalia. Kuulemma tyypillinen ja perinteinen peasant eli maajussien ruoka ranskassa.

Makkara oli miehelle, kuulemma oli ihan hyvää, vaikkakin vähän mautonta (mausteena vain mustapippuria ja suolaa). Poikanenkin söi, kunnes alkoi valittamaan masuaan ja sitten nousikin kuume ja alkoi r i p u l i …auts! Ei tekemistä mainuitun aterian kanssa! Joku pöpö, koskapa saman päiväkodin muissakin muksuissa on liikkeellä samaa kuumeista masutautia.

Ennen kuin herkkuilta muuttui toisentyyppiseksi, ehdimme tutustua tähän rukoilijasirkkaan. Hieno yksilö!

Sunnuntain ystävänpäivä on tähän asti mennyt potilasta helliessä, tanssiessa ja kotosalla muuten vaan hilluessa. Pikkuinen testasi uutta neulettaan, oli tyytyväinen. Syksyksi Suomeen :)

Poikanen kärvisteli tosiaan aamupäivän kuumeisena, Arabian Lawrence tyyliin, mutta nyt jo villeilee siihen malliin, että tauti taitaa olla voiton puolella. Tosin tanssiaskeleet johtavat vielä tasaisin väliajoin vessaan. Tästäkin huolimatta...