Ne vaihtaa maisemaa hetkiseksi

Lähdemme reissuun läpi Kalaharin, lopulta kohti rannikkoa ja taas uutta autiomaata. Palailen blogiin mahdollisesti matkan varrelta tai viimeistään sen jälkeen sanoin ja kuvin!

Kuvat Soussuslvein Deadvleista ja Namibista kahden vuoden takaa.
Nyt luvassa on enemmän rannikkoa, mutta toki pakollinen piipahdus dyyneillä, Poikaselle on luvattu näyttää hiekkaa.

We are off to Kalahari and to Namibian coast/Namib. C u when we get bck!

Joulunviettoa

Joulun pyhät olivat lämpimät tunnelmaltaan ja säänkin puolesta! Meillä vietettiin joulua monessa osassa, sillä sen enempää isi kuin lahjalaukku eivät saapuneet ajoissa. Kirotut lentosumat! No iski saatiin kotiin aattona ja laukku lahjoineen tuli eilen illalla, mikä kai on paremmin kuin monella muulla matkalaisella! Ruisleivät reissasivat miehen reittiä Kiimingin S-marketista Helsingin kautta Frankfurtiin, sieltä Lontooseen ja sieltä Johannesburgiin ja lopulta tänne. Mutta arvaatte, että päiväystenkin mentyä olivat maullansa! Isä oli ovelasti hajasijoittanut muutaman ohuen joulupaketin käsimatkatavaraan, joten aivan ilman paketteja ei joulua tarvinnut viettää. Poikanen sai lisäksi Botswanan pukilta toivomansa potkulaudan.

Tässä joulunviettokuvia, kertokoon enemmän kuin sanat :)

Raportti jatkuu, kunhan laukku on räjäytetty ja paketit avattu...

*

We had a very nice and HOT Christmas! It was especially nice, since we got daddy home after 48 hours of delay on Christmas eve...and the suitcase (full of presents from family and friends) also came yesterday, so our Christmas is still continuig..! Here are some pics from these past days. Santa visited us, and both kids were full of amazment and also a bit fear for Santa?! Look at their faces while takinf their presents for Santa!

Joulu tulee jokaiselle...

Eräänä aamupäivänä Sateenvarjoakaasian alla istui kaksi tonttua. Niiden puuhat olivat sangen jouluisia, täynnä lämpöä ja hellyyttä: kutittelua, kuiskuttelua, pusuttelua.

*
*

*

*

Joulun iloa ja rauhaa kaikille lukijoille!

*

Merry Christmas!

Hei me piparoitiin

Tämmöisiä niistä sitten tuli. Varsinainen piparointi piti lopettaa alkuihinsa, sillä taikina ei soveltunut semmoiseen puuhimiseen. Sen sijaan pikku herkkunappisia pyöriteltiin ja päälle tomusokeria reilusti töpsöteltiin. Ainakin Salanimen perheessä tiedetään, että maltillsuus ei ole tässä kohdin hyve!

Woolliksen valmis madagascan vanilla biscuit mix -paketti on maailman simppelein ja aika pirskatin herkullinen, sekaan vain voi ja a vot!

Poikanen veteli taikinaa makoisiin suihin jo ennen paistoa ja oli AIDON yllättynyt, kun sanoin, että nyt laitetaan nää uuniin. Olisittepa nähneet ilmeen! Kuvassa vielä kuvittelee, että nyt kun painan, niin saan suoraan tunkea suuhun. Jepjep.

Hyviä olivat, juotiin kahvia ja maitoa ja syötiin näitä, keittiön ikkunalla. Satoi vettä, oikein ropisi peltikattoon, ihanaa, täydellistä! Hiljainen hetki päivässä. Pikkuinenkin sai maistaa, ja hänen ilmeensä pääsettekin näkemään:

Hetkinen, nyt on kyllä UUS maku suussa, mitä tää on!?!

Hmmm...! Eipä pöllömpää..!

Kiitti voisin vaikka ottaa lisää..!

Ei riittää vai..? No ookoo, mulla onkin mielessä muuta puuhaa...

Herttaisen piparihetken jälkeen oli taas myrskyn vuoro vesilasissa. Vessan ovi JA pöntön kansi olivat jääneet auki.

"Voi mun nalle, byäääääääh! TYHMÄTYHMÄ nana, byääääh!!!"

Mutta lukeminen kannattaa aina, vai miten se meni?!

Kjäh kjäh, kyllä minä vielä jotain ehdin klähmätä ennen iltapuuroa..!

Ja ehtihän hän: tappaa muurahaisia ("uu, uuuuu!") kiskoa vessapaperia rullasta ("höö"), juosta pitkin taloa niin, että pulleat jalkapohjat läpsyvät. Ihanin ääni! Niin ja iltasadusta tyllerö oppi, miten kissat sanovat: MJÄÄ MJÄÄ. Poikanen pyysi päästä kylpyyn seitsemän jälkeen ja nukkumaankin ennen kahdeksaa. Pikkuinen urvahti myös samaan aikaan. Ei kun kohti huomisia seikkailuja, joita näköjään taaperoille riittä ihan kotipiirissäkin :)

Äitiäitiäitiäiti

Äiti millon me aletaan piparoimaan niitä keksejä? (Ei malta odottaa, että aletaan leipomaan)

-Äiti, mee heti kysymään tolta pojalta, että mikä sillä on osunu käteen! (tarjoilijalla on kädessä tuppo)

-Äiti miksei mopoissa oo ratteja? Miten niitä sitten ajetaan? (automatkalla heräilee kysymyksiä)

-Äiti miksen mää voi nähä enkeleitä taivaassa?
-Ne on näkymättömiä.
-Miks, miks muka?

- Mma, how much is this? (osoittaa joulutiskin takana olevaa Hello Kitty- suihkusaippuaa, äiti on maksamassa toisella kassalla ja seuraa huvittuneena keskustelua)
- Fortynine-ninetyfive. Do You have money papa?
- No, but my mom has money! Äitiiii…!

Kun lähdetään kaupasta, tulee yhtäkkiä todella raikas tuuli, suorastaan kylmä! Alkaa sade, vihdoin. Poikanen hihkaisee: Aivanko kiimingissä!

Neljäs adventti

Näinkö nopeasti adventit menivät, kohta on joulu. Joulun aika on täällä vuoden vehreintä aikaa jos sateita on saatu. Nyt ei kyllä ole kummoisesti satanut, mutta sen verran kuitenkin, että luonto on vihreä ja ihana. Meillä on aivan tavallisia kukkasia ja pensaita pihassa, ja liian harvoin niitä ehtii ihailemaan. Tänään kuitenkin pysähtelin tuoksujen ja värien eteen ja tässä joulun maistiainen kukkakavalkadin muodossa teillekin!

Kristuksen piikkikruunu, eli suosittu "vartijapensas"

Voi mikä tämä on...tavallinen, valkosiena ja punaisena. En tiedä.

Valkoinen oleanteri, erittäin myrkyllinen kasvi!

Bougainvillea

Oleanterin sukulainen frangipani.

Poikanen on yrittänyt pyydystää perhosia munaleikkurilla...Huonolla menestyksellä omaksi yllätyksekseen ja perhosten pelastukseksi!

Pikkuinen on romanttisemmalla tuulella. Koko ajan saan pusuja, hän kiitää halimaan kun olen alhaalla tai jos en ole, niin märkä pusu tärähtää tuohon polvieni yläpuolelle. Hän tosiaan hipii milloin mistäkin ja pusuttaa, aivan ihana! Sanitaksessa iltapäivällä suudelmat sinkoilivat ympäristöönkin lentopusujen muodossa. Väki huokaili ihastuneena ja Pikkuinen sai vaan lisää vauhtia pusuihinsa! Tässä pusuttaa isoveljeä ja sitten lukijoita :)

Ihastuttavaa viikonlopun loppua ja jouluviikon alkua kaikille!

This time of the year is the greenest and lushiest time in Botswana, at least if there has been good pula, ie good rains. The rains were not that special so far, but still the garden and bushes are looking pretty festive. I sometimes don't have time to really stop to admire the beauty of our garden's flowers. They are not really spectacular, but oh so pretty and smell so nice, especially frangipani, which is my favorite! Luckily it grows just outside our bedroom window and some mornings you can feel the loveliest scent as you wake up! What a treat!

Little One has tried to catch butterflies with this egg-cutter. With no luck though! Little sister is kissing all the time, she comes and surpirses you anytime anywhere and gives one of her wet and long kisses with the approriate sound! She is the cutest! She also sends flyer kisses around, and you lucky readers get your share too!

Rakas Joulupukki!

Olen ollut kilttinä. Toivoisin

- Potkulaudan ja hevosen.
- kirjan, possukirjan
- pyörimyksen
- tietokonetta toivon kans

t. Isoveli Poikanen, alias lammasvauva

- Housuvaippoja, koska en malta olla repimättä auki perinteisiäni.
- Nallen, koska tykkään pussailla ja halia nalleja.
- Muksu-puuroa, jos tulet Suomen kautta!

t. Pikkuinen Nana (maitoparta räkänokka söpöhöpö)

- leveää maalarinteippiä
- autoon ikkunavarjostimet, shadet, kyllähän pukki tietää
- isin jouluksi kotiin, ei lentolakkoja kiitos! Tai ottaako Pukki isukin reen kyytiin?

t. Äiti

Mitä äidit tekevät iltaisin

...jos isä on saateltu koneelle ja lapset nukkuvat, äiti saattaa ottaa kolmikerrossuklaavanukasta mansikoilla (terkkuja Mira), kyytipojaksi yhden jääkylmän sidukan (terkkuja Irkku) ja kuunnella hyvää musiikkia, ilman, että kukaan kailottaa päälle. Vaikka ihanastihan ne hoilottavat, puolituiset. Äiti laittaisi jonkun hömppisleffankin pyörimään, mutta tietokone sanoo leffoista poks, joten surffailu blogimaailmassa korvaa elokuvan.

Päivällä kuvattiin äidistä virallista kuvaa viralliseen tarkoitukseen ja kovin montaa ruutua ei mama malttanut olla venkoilematta ja ote kirposi liaanista. Tätä allaolevaa ei valittu. Vai pitäisköhän sittenkin..? Aivan tyhmiä kuvia, totesi Poikanenkin!

Stressitön joulu jo toisen kerran

Hip hei, iloisena ja taakattomana totean, että joulustressiä ei ole ehtinyt muodostua. Miksi olisikaan, sillä täällä joulu ei ole aivan niin kaupallinen juhla kuin kotimaassa, ja toki sekin vaikuttaa, että olen työstä vapaana (vaikka joulutöitäni rakastankin, niin kiirettä en).

Toki kaupallista joulua tunkee täälläkin, mutta jotenkin se on maltillisempaa. Kaupunki on jo alkanut tyhjentyä, väki menee mailleen ja cattle-posteilleen. Ystävistä suurin osa on matkustanut kotimaihinsa lomille, ja ne jotka eivät ole, lähtevät heti pyhien jälkeen jonnekin tuulettumaan, suurin osa vuoristoon tai jomman kumman meren rantaan, raikkaampiin tuuliin, sillä joulu täällä on vuoden kuuminta hottia. Samalla kuin ostareissa jouluvalot viriävät, myös kesän muotiuutuudet asetellaan ikkuinoihin.

Ostohysteriaakin toki on olemassa, ja viime vuoden kokemuksesta tiedetään, että hyllyt tyhjenevät hyvissä ajoin ennen aattoa. Mutta mitä sitä ihminen jouluunsa tarvitsee? Lapsen laulu on kaikunut jo kuukauden, johonkin kirkolliseen joulutilaisuuteen varmaan mennään, käydään "sukulaisissa" ja ystävien kanssa grillataan. Otetaan iisisti. Mikä siinä on, että kotimaassa tulee ostettua se jääkaappi täyteen kaikkea pakollista. Täällä niitä asioita ei ole, joten pakkoakaan ei ole. En nimittäin ole sitä tyyppiä, joka keittelisi puuroa melkein vastaavista ryyneistä tai tekisi laatikoita. En ole koskaan kotimaassakaan tehnyt. Ukko-kultakin myöntää, että viimejoulun kinkkujäljitelmä oli virhe, joka ei toistu tänä vuonna!

Sen verran kuitenkin on joulusteltu, että kävin tänään lahjaostoksilla ja huomenna paketoimme ne isukin mukaan. Hän on nimittäin Santa's Big Helper, joka kiidättää yön yli lentäen paketteja maapallon puolelta toiselle ;)

Rauhallista ja levollista joulunalusaikaa kaikille!