keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Kylissä ja kaupungissa

Ajan tämän kampaamon ohi päivittäin vähintään pari kertaa, ja jos ajan ilta-auringossa, harmittelen aina, etten ehdi napata kuvaa. Nyt oli niin kova ruuhka, että jonkinlaisen kuvan sain. Tuo putiikki henkii jotain MmaRamotswen Botswanaa: siellä istutaan ilta-auringossa, juodaan teetä, naiset laittavat toistensa hiuksia. Musiikki soi hiljaa, katu vieressä vie ihmisiä koteihinsa, töihinsä. Everybody minds their own business.

Tänään ennen ilta-aurinkoa kävimme kahdessa lähikylässä erään hiv-projektin tiimoilta. Veimme ystävien ja tuntemattomien antamia lahjoitusvaatteita ja valtavan kauniita ja lämpimiä villasukkia päiväkotiin, jossa oli 52 orpoa. Suloisia, suloisia lapsosia! Täällä köyhyys alkaa näkymään heti kaupungin rajojen ulkopuolelle ajettaessa (toki joissain osissa Gaboroneakin) ja kaikkein pienimmät kärsivät tietysti eniten, äänettä, hiljaa. Onneksi monet kansalaisjärjestöt tekevät vapaaehtoisesti sitä tärkeää ja arvokasta työtä, mihin yhteiskunnan resurssit yksinään eivät riitä.


Botswanassa kuitenkin kaikki hiv-positiiviset saavat ARV-lääkityksen, joten testeihin uskalletaan jo tulla (toisin kuin  vaikkapa 10 vuotta sitten). Kampanjoita pidetään ahkerasti kouluissa ja työpaikoilla. Hyvä näin!

 Katto vielä puuttuu, sitten testaukset voidaan aloittaa Thamagassa!

Iloitsimme koordinaattorin kanssa siitä, että lahjoitusrahoja toisen kylän aidstukikeskusen kattoa varten on kertynyt kivasti - kiitos vaan Suomeen T, L ja kumppanit :) Jos SINÄ haluat  konkreettisesti mukaan auttamaan  hiv:n vuoksi syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia & nuoria, ota yhteyttä!!! Apu Ilon äänen kautta menee takuulla perille!!! Ja pienikin apu on iso, kun yhdessä tehdään.


ps. Omista mukeloista uutisia: saimme männäviikolla tietää, mikä Poikasen masua on möyrityttänyt. Shigella-pöpö! Grr. Kuuria pukkasi, jälleen, ja vihdoin voidaan sanoa, että aletaan olla voiton puolella. *KopKop* Pikkuinen ei ole saanut tartuntaa, (iso KOPKOP) eikä kukaan muukaan perheessä. Päiväkodista pöpö tuli, sen verran jo tiedetään. Sitä kantavat vain kädelliset, eli toiset muksut, hoitajat, keittiöväki ja/tai pihaan tunkeilevat APINAT. Iso Grrr.


6 kommenttia:

jenni kirjoitti...

Mma Ramotswe on kyllä sytyttänyt minussa halun tulla kurkkaamaan toiselle puolelle Kalaharia, tietty myös tämä blogi.Poikaselle paranemisia, hus pöpöt, hus!

irkku kirjoitti...

Ostin viikonlopuksi Mma Ramotswe -elokuvia (tv-sarjaa?) kolmen dvd:n verran. Viimeinen vielä odottaa katsomistaan. Siellä täällä näkyy hieman taiteellista vapautta (lue: eihän noin ole/tehdä/tapahdu oikeasti Botswanassa!) ja suomenkielisiin tekstityksiin on jäänyt muutamia käännöshuolimattomuuksia tai kirjoitusvirheitä, mutta silti ne ovat ihania katsella :) Ja ainakin yhdessä kohdassa Mma ajeli ihan meidän entisen talon nurkilla!

Savu kirjoitti...

jenni: teretulemas!

Iiris: Joo mullekin pukki toi niitä leffoja. Ihania katsoa, mutta totta mitä sanot ja varmaan näet vielä enemmän epäbotswanamaisuuksia. Täällä muuten on nyt käyt keskustelua siitä, että Alexander McCall-Smith antaa liian ruusuisen kuvan BWn tilanteesta kirjojen kautta. Sanoinko jo, että se elokuvien pääsetting eli toimisto jne on oikeasti ihan siinä Kgalen juurella, siinä Teknisen koulun takana, Poikasen uimakoulun naapurissa :) Pitää käydä ottamassa kuvat vielä ennen lähtöä kun siitä 3 x viikossa ohi ajetaan...

Anu kirjoitti...

Uh, toivotavasti pääsette pian pöpöstä eroon!

Tosi tunnelmallisen näköinen tuo kampaamo!

Suvi kirjoitti...

Tuommoisen kampaamon perustaisin, jos osaisin tasotella... ja litroittain kahvia! Laitatko taas infoa Ilon äänen jäsenmaksuista tälle vuodelle > terkkuja meidän vatsatautiselta "Hosulilta" ja meiltä kaikilta!! Ehdittekö ea-tapaamiseen kesäkuussa??
Suvi ja pojat

Savu kirjoitti...

Anu: Voiton puolella ollaan taudin suhteen viiihdooooin..! Tosin tyyppi oksentaa tänään...uh...

Suvi: Laitan viestiä! Ja vaikka postaukseenkin jos yleisesti kiinnostaisi. Se olisi mukavaa jos saataisiin lisää jäseniä :) Voi teidänkin Hosulia, meillä ainakin masujutut on tosi yleisiä, mutta tietty nää pöpöpöpöt harvinaisempia. Joskaan ei aivan poissuljettuja, giardiaasiakin on häädetty pienempänä. It's Africa, i suppose :) Me kovasti yritetään EA-tapaamiseen, näillä näkymin ollaan kyllä kovasti tulossa! Ihanaa nähdä siellä!