Illalla jo kuulimme kaukaisen jylinän. Ukkonen lähestyi kaupunkia. Kolmelta aamuyöllä se oli yllämme ja meteli oli korvia huumaava. Vesi muuttui rakeiksi ja kuulimme, kuinka tavaraa sinkoili pihalla. Ikkunat helisivät. Poikanen piteli korviaan, muta rentoutui kun pääsi katsomaan rakeita. Kuin lunta! Nyt raepallo on pakkasessa, välillä sitä puristellaan.
Aamulla ihmettelin, kun pikkuhuoneeseeni tulvi uudenlaista valoa. Raotin verhoa, ja kas: iso puu oli kaatunut ikkunan edestä varjostamasta. Näettehän, miten aamuaurinko nyt syöksee ikkunasta sisään?
Otin kuvat todistusainestoksi myös vuokraisännälle. Meidän sopparissa lukee, että emme saa katkoa puista isoja oksia tai kaataa puita pihasta.
Olemme olleet muutaman päivän nettipimennossakin, kun verkossa on ollut päivityksiä. Kun kuuntelin myrskyä katolla, heitin lopulliset hyvästit yhteyksille ja näin sieluni silmin, miten antenni aamulla törröttää katolla vinossa, piuhat irti. No katollaha se törröttää,mutta aivan vahingoittumattomana. Ja yhteys on nopeampi kuin koskaan. Kiitos taivaanvallat tai palveluntarjoajat!
5 kommenttia:
Loistavaa :) Siis se yhteys :)
Mielenkiintoista, rakeita & ukkosta toukokuussa! Meillä on vastaavia kuvia otettu joulun seutuun, joka on normaalimpaa ukkoskuuro-aikaa.
Sääli puutarhan puita.
Kiva, kun olet taas online myrskyn jälkeen! Maajussitar
Onneksi teille ei käynyt mitenkään vaikka puukin kaatui. Ehkä se oli ne taivaanvallat..
Parempia ilmoja teille!
T. Mood
Huh, olipas myräkkä! Ja varmasti ihmeellistä nähdä aamun valkenevan uudella tavalla! Asiathan tuntuvat järjestyvän kuin itsestään. :)
Lähetä kommentti