My Muti is Your Answer

Mutiksi kutsutaan perinteisiä, usein kasvi- tai eläinkunnasta saatavia rohtoja. Niitä myydään eri muodoissa: jauheina, murusteluina, valmiina seoksina, voiteina, teeksi liotettavina puunkappaleina. Mutia saadakseen ei tarvitse mennä kauas ainakaan Botswanassa, esimerkiksi katujen varsilla ja bussiaseman liepeillä on useita myyntikojuja.

Suosikkini suurten sanomalehtien, erityisesti etelä-Afrikkalaisten, Classifieds-osastossa on kansanparantajien ilmoitukset. Luen niitä ristiriitaisin tuntein: käyttääkö joku todella näitä palveluja? Uskooko joku todella, että tämän voimallisen, JUURI maahan saapuneen tohtorin mahtavan muti-voiteen avulla voi saada suuremman peniksen 30 minuutissa?! Päästä eroon rakastajan puolisosta 45 minuutissa? Saada lottovoitto seuraavalla kierroksella? Parantua ’kaikista’ sairauksista (enää ei saa sentään luvata suoraan Hivistä parantumista) vuorokaudessa? Lisäksi luvataan ajaa pois vihamiehet, tokoloshit (henkimaailman olento, aiheuttaa harmia) ja huono onni bisneksessä tai perheasioissa. Omituisin lupaus liittyy pieniin, lihaksikkaisiin olentoihin, jotka kuulemma alkavat kantaa rahaa kotiovellesi, mikäli otat yhteyttä tähän ’tohtoriin’.





Edellämainitut ’herbalistien’ ilmoitukset herättävät lähinnä hilpeyttä, mutta muti-maailma kätkee sisäänsä paljon pimeämpiäkin puolia. Kaikki muti ei ole ’hyvää’ ja harmitonta, päinvastoin: harmittomanakin pidetty muti voi aiheuttaa suuria ongelmia, kun ihmiset jättävät koululääketieteen neuvot sikseen ja alkavat parantaa itse ’kaikkia sairauksiaan’ mutin avulla. Selkeä ongelma liittyy ilmoituksissa luvattuihin nopeisiin ja turvallisiin abortteihin. Juuri kuuntelin radiosta, kuinka raskauksia keskeytetään näin alkuviikoilta yhdeksänteen kuukauteen asti.

Mma Ramotswea ja edellispostauksessa mainittua Unity Dowta lukeneet tietävät, että olemassa ovat vielä synkemmät muti-markkinat. Ikävä kyllä paha muti ei ole kirjailijan mielikuvituksen tuotosta, vaan elävää kansanperinnettä Botswanassakin. Hyvän mutin olemassaolo ja saatavuus ruokkii ja ylläpitää myös pahan mutin markkinoita. Vaarallisin ja tuhoavin piirre traditionaalisessa parantamisessa on ihmiskehosta saatavan mutin kauppa. On sanomattakin selvää, että tätä mutia ei saa julkisesti, vaan että sellaista tilataan ja ’bisnes’ miehet ja naiset hoitavat asian. Järkyttävintä on, että voimakkaimpana ja tehokkaimpana pidetty muti saadaan lapsista.

Tänä vuonna olemme nähneet ainakin kaksi lehtiin asti päätynyttä uutista muti-murhista. Kummallakin kerralla uhri on ollut pieni tyttö. Toinen uutinen oli lehdessä kaksi viikkoa sitten. Murhasta on nyt pidätetty tytön setä, kahden liikemies-ystävänsä kanssa. Tässä tapauksessa liikemiehet olivat bisnes-ladyja.

Botswanassa on reagoitu voimakkaasti muti-murhiin. Jo 1990-luvulla yliopisto-opiskelijat marssivat kaduille osoittaakseen mieltä poliisin voimattomuutta kohtaan 14-vuotiaan nuoren muti-murhan yhteydessä.

Usein tehdään ero sangoman, eli herbalisti kansanparantajan ja pahaa mutia käyttävän noidan välillä. Osa kansanparantajista, jotka käyttävät vain kasvi- ja eläinkunnan tuotteita hoidoissaa, ovat laillisella ja oikealla asialla ja ihmiset hakeutuvat heidän luokseen hyvässä tarkoituksessa.

Noitatohtorit saattavat esiintyä sangomana, eikä aina ole kai helppoa tehdä eroa, että kumpi on kumpi. Noidat käyttävät hyväksi ihmisten köyhyyttä ja epätoivoa. Taannoin zulumaassa sangomaksi koulutettava nuorimies surmasi vahingossa koko perheensä (13 jäsentä), kun hän oli tehnyt kodin puhdistusrituaalin väärällä aineella. Sekä hyvät että pahat sangomat ovat yhteyksissä henkimaailmaan, esi-isien henkiin.

Matkailijoille tarjotaan monin paikoin eteläisessä Afrikassa kulttuuri-kokemuksena sangoman tapaamista. Itse en menisi, vaikka en pidäkään näitä show-mielessä pystyyn pantuja esityksiä sen suurempana harmina kuin Lapin Noidan kasteitakaan, enkä tarkoita tuomita elämysmatkailijoiden nautintoa. Mutta kun on itse tavannut Etelä-Afrikkaisessa kylässä perheen, josta paha ’sangomaksi’ itseään kutsuva noita on ryöstänyt kaksi pientä tyttöä yhden kesän aikana, ei tee mieli kannustaa linnunluillakaan suoritettavaa viatonta ennustusta.

Jos poliisi ei tartu syystä tai toisesta tarpeeksi tehokkaasti muti-murhiin, yhteisö tarttuu. Edellä mainitussa etelä-afrikkalaisessa kylässä kyläläiset ottivat oikeuden omiin käsiinsä. He valelivat noidan kodin bensalla ja tuikkasivat tuleen. Tapaus ei ole mitenkään ainutlaatuinen. Tuore tuleen ja noituuteen liittyvä uutinen löytyy tästä.

Sangomat, ’tohtorit’ ja noidat ovat pelättyjä ja/tai kunnioitettuja jäseniä yhteisöissään. Esimerkkinä tästä päätän muti-raporttini uutiseen, jossa BDF:n (Botswanan puolustusvoimien ) poliisi oli törmännyt noitaan:

Päivystävän poliisin kohtaaminen noidan kanssa

BDF:n poliisi XXX menetti äänensä ja puhekykynsä ja joutui shokin vuoksi sairaala hoitoon kohdattuaan työtoverinsa kanssa noidan. Hän näki vanhan naisen kulkevan pitkin katuja myöhään yöllä. Nainen oli ylittämässä tietä muutaman metrin päässä poliisipartiosta, kun nämä kysyivät häneltä, mitä vanha rouva tekee näin myöhään yksin ulkona.

”Yllätykseksemme hän alkoi kirota ja huutaa meille. Hän oli valtavan vihainen eikä koko aikana pysähtynyt tai edes kääntänyt kasvojaan meitä päin.”

Nainen varoitti poliiseja olemaan puuttumatta hänen asioihin. Raivoamisensa keskeltä nainen sanoi, että hän on menossa mailleen, ja että siellä ’toiset’ jo häntä odottavat. Poliisit eivät jättäneet naista rauhaan, sillä he pelkäsivät, että hänet ryöstetään tai että häntä vahingoitetaan.

”Meidän puhdas aikomuksemme oli auttaa häntä, saattaa hänet kotiiinsa. Mutta kun ajoneuvomme lähestyi häntä ja hän joutui auton valokiilaan, hän hävisi ilmaan edessämme.” kertoo poliisi. ”Vanha nainen lensi!” oli kaikki mitä poliisi pystyi enää sanomaan. Naista ei löytynyt mistään, ei pensaista, ei tieltä, hän oli kadonnut savuna ilmaan.

Poliisit jatkoivat partiointiaan, mutta kun toinen heistä alkoi asemalla selittää tapahtunutta esimiehelleen, kesken lauseen hänen puheensa muuttui puuroksi, eikä siinä enää ollut mitään järkeä. ”Hän alkoi puhumaan viittomilla ja kirjoittamaan meille, ja lopulta itseään rauhoittaakseen hän alkoi soittaa puhelimensa soittoääniä, ne ovat gospel-lauluja. Kaikki tämä oli outo näky meille, ja me päättelimme, että hän on menettämässä järkensä”.
Esimies XXX sanoi, että he kollegat, ymmärrettyään että kyseinen poliisi oli hulluuden partaalla, veivät hänet sairaalaan. Siellä häntä hoidettiin shokkipotilaana.