Raija on taas ollut elementissään, eli pakosalla. Se osaa lennähtää aika korkealle ja löytää aina jonkun sopivan raon mistä karata. Sain sen ajettua takaisin häkkiin, mutta hetken perästä se taas kuikuili pation lasioven takana kuin joku kuningatar. Avasin oven ja karjasin sille, että kottiis siitä, ja sinnehän se juoksi. No nyt sitä ei taas vaihteeksi näy siellä missä pitäis. Hannu Karpo sen sijaan istuu epäilyttävän paljon paikoillaan, risukasassa. Onkohan Raija nakittanut sen hautomaan?!
Päästin juuri naapuria sisään, kun Poikanen huusi, että keittiössä on lintu! Jestas, olin varma että nyt Raija on viimeisen temppunsa tehnyt ja tunkenut köökiin. Minulla nimittäin oli keittiön ovi auki, tarkoituksena päästää aurinkoa ja lämpöä sisään. No tunkeutuja oli suloisin mahdollinen pikkulintu, blue waxbill. Niitä on nyt piha täynnä jostain syystä. Se löysi itse tiensä ulos alta aika yksikön. Paikallisilla on tietysti joku kammottava uskomus näistäkin, mutten taida kysellä...
Niin tosiaan naapurin herra kävi laittamassa takan kuntoon. Se nimittäin savutti kun kokeilimme. No takkahomma olikin helppo homma: piti vain avata joku luukku jostain… Myöntelin, että olemme typeriä ulkolaisia, kun emme luukkua löytäneet. RraNaapuri nauroi ymmärtävisesti ja lupasi vielä heittää aidan yli polttopuita.
Meillä ei ole telsua, mutta Pikkuinen viihtyy loistavasti pesukonetta tuijotellen. Mikä jännitysnäytelmä!
Me saamme huomenna isin kotiin konferenssikiireistä ja juhlimme ystävän synttäreitä. Viikonlopun ohjelmassa on myös taidenäyttely sunnuntaina. Ja taatusti takkatulehen tuijottamista iltaisin. Niin ja sen kanahäkin tuunausta ja tilkkimistä...
Mukavaa viikonloppua kaikille!
8 kommenttia:
Suloinen pikkuinen! Kiinnitin huomiota pukeutumiseen. Meilläkin lapsilla oli tuonikäisinä aina suomalaiset villasukat kotona talvella kylmien lattioiden takia :)
Blue waxbill on yksi suosikeistani! Ostakaa (pikku)linnunsiemeniä, blue waxbill & sen kaverit tulevat mielellään nauttimaan ilmaisista aterioista.
Pikkuinen kyllä tietää mikä on hauskaa katseltavaa. Meilläkin Tyttö pienenä istui mummun pesukoneen ääressä, täällä kun koneissa ei ole ikkunaa. Minäkin vielä silloin tällöin istahdan kieputusta katselemaan.
Meilläkin pyykkikone on aivan ykkössuosikkeja tiskikoneen lisäksi. Meiltäkin löytyy nykyään nana. Se on pikkumiehen nimitys uninallelle. "Nana, nana" hän höpöttelee, kun löytää nallensa jostain, mihin on sen kiikuttanut.
Heh heh, meille kävi myös samanlainen takkaepisodi. Kutsuin naapurit apuun ja selittelin, etten ole koskaan asunut rivarissa, että en mä oikein osaa ;-)
kaunis ja ihanan värinen on tuo lintu. Suloinen on Nananen... Maajussitar, kohta lentokentälle hakemaan vanhempaa reissusta Hollannista...
Mikä ihana pallero!
Ja mahtavat nimet näillä teidän elukoilla.
Tapasin vähän aikaa sitten kissan, jonka nimi oli Mervi Tapola.
Jah, ettei sitten mene koneen katselusta sulosilmälapsella silmät solmuun..?
Olikos meilläpäin tästäkin asiasta joku sananlasku joskus lapsena?
-Koplan P
Lähetä kommentti