Tallinnassa yövyttäisiin luterilaisen kirkon vierasmajassa Püha Vaimu kuutosessa, aivan Vanalinnan sydämessä. Illalla syötäisiin suloisessa vakipaikassamme, Vanaema Juureksessa. Minä söisin lammasta, Poikanen mesikanaa, Mies jotain perinteistä eestiläistä, rasvaista, hassua. Päivällä olisimme istuneet puistoissa, jahdanneet puluja, tuoksutelleet kirkoissa, katselleet kattoja Toompean mäeltä. Ilta päättyisi vaikka siinä matalassa, pimeässä kohvikissa Raatihuoneentorin kulmalla lasilliseen portviiniä.
Aamulla mentäisiin vanhalle tuoksuvalla bussilla Pärnuun. Matkalla taloista todellakin katsoisivat pyöreät ikkunat ja perillä astuttaisiin lätäköihin ja sataisi, kengät kastuisivat loskassa. Kokemusmaailmassani Pärnu nimittäin on juuri tätä, sillä en koskaan ole ollut tässä kesäkaupungissa kesäaikaan! Vaan aina joko loppusyksystä, juuri ennen joulua tai kevättalvella. Hyvin samanlaisissa tunnelmissa siis kuin milllä Ultra Bra kaupunkia maalailee!
Pärnusta muuten ostin aikanaan ensimmäisen paidan Poikaselle, odotusaikana, kun emme voineet tietää tuleeko tyttö vai poika. Se oli keltainen leijonapaita. Poikasella oli se päällä kun saavuttiin kotiin. Pärnu on siis mielikuvissani myös viimeisiä minun ja miehen lomalinnakkeita, jolloin kaikesta nautittiin vaikka rystyset valkoisina, kun vielä voitiin viettää kahden aikuisen lomia! Jotain kertoo se, että viimeisellä sellaisella sain kamalan tulehduksen nieluuni. Litkin kuumia keittoja kylmänkosteissa ravintoloissa. Olinko kurkkua myöten täynnä vapauttani? Nyt se on muisto vaan!
Tein kotona pikaisen gallupin siitä, mihin muut haluaisivat lomalle. Poikanen haluaisi Suomen kotiin, katsomaan Myyrää ja Pingua. Mies Rovaniemelle. Jepjep.
Kuvituksena otos eräältä lomalta Intian valtameren rannalta, Umdlotista, Kwa Zulusta. Ei hullumpi lomakohde sekään! Oikeastaan suosikkejani täällä - Zulumaasta löytyy kaikkea: vuoristoa, maaseutumaisemaa, upeaa rannikkoa. Tämäkin kuva muuten on ajalta ennen Poikasta. Seuraavalla reissulla sinne jalanjälkiä on jo enemmän!
If I could make a wish for a holiday destination it would definitely be Tallin and Pärnu in Estonia! I just love those two towns. They are great weekend get-aways (at least from Finland) and offer good dining, cute little ‘kohviks’ (cafes) and nice handmade souvenirs. I would buy a hand made pair of mittens for myself and Little One. There are many lovely little hotels in the Vanalinn (Old Town) but we always prefer the Lutheran Church’s guest house at Püha Vaimu 6. It is basic but in such a perfect location if one wants to stay in the very heart of the Old town.
Little One wishes for a holiday at our home in Finland. We would like to watch his favorite movies there.
Pics are not from Estonia, but from Umdloti, South Africa. They date back to time when we didn't have Little One yeat. So next time we'll go you will see more footprints on the sand!
6 kommenttia:
Kaukokaipuuta voi tietysti olla monenlaista. Aloin ajatella jutun luettuani, että pitäisköhän lähteä Tallinnaan? Olisihan se kuitenkin etelään ja meren yli...
En ole käynyt siellä kuin kerran, viime kesäkuussa, ja jäi sellainen olo, että pitäisi päästä uudelleen. Ei puutu kuin hyvää matkaseuraa :) Hyvissä ruokapaikoissa on tylsää käydä yksin.
Ilmoittaudun matkaseuraksi! Hyvästä en mene takuuseen, mutta matkustaminen olisi kivaa, on kivaa, on aina ollut kivaa, ...
*nikkaa silmää*
Ps. On ollut ikävä postauksia (lue: ikävä teitä, postikuori edelleen vain kasvaa...) Ja sunnuntaina oli eräissä juhlissa ikävä sinua, Savu, vaikka kaksoisolentosi melkein olikin läsnä... Ne oli hienot, merkittävät juhlat. Toivottavasti ennätit katsoa netin kautta välähdyksiä. Se oli vaikuttavaa, syvältä koskettavaa.
Täällä tuli ihan tippa linssiin. Kaunista tekstiä! Kuin myös ikävän tunteita, Maajussitar
Iiris: Hyvä lomakohde, sinne vaan! Ja jos haluat tuon ihanan yöpaikan yhteystiedot, niin paa viestiä!
Anu: No niin, reissuun vaan! Arvaa kyynelehdinkö täällä, kun nettikameran kautta näin tapahtumia!
Maajussitar: Voi samoin kaipuuta rinnassa! Ja arvaa KAIKKI häät, mistä puhutaan, vertautuvat eräisiin 'traktorihäihin', edelleen...Taas oli vasta puhe yksistä häistä ja Poikanen heti innostuneena kysyi: onko siellä tlaktoli?!
Se tilaisuus oli ihana, kaunis, koskettava!!! Voi, olit kyllä läsnä hengessämme, sielussamme, sydämessämme.
Lähetä kommentti