sunnuntai 12. lokakuuta 2008

Viikonloppu

aloitettiin kahvittelemalla perjantai-iltapäivänä The No 1. Ladies' Opera Housessa. Se on hauska ravintola heti Gabsin ulkopuolella. Siellä pidetään ooppera-iltoja ja muita kulttuurihäppenigejä. Paikan on avannut itse Alexander McCall-Smith heinäkuussa. Mma Ramotswe fanit ymmärtävät innostukseni. Tulevana keskiviikkona paikassa näytetään pätkiä Mma Ramotswe –elokuvasta ja elokuvan tuotantoporukkaa on paikalla. Mekin aiomme olla 60 valitun joukossa, jos mitään estettä ei tule. Toivottavasti ei tule, sillä meillä on jo piljetit kourassa :)





Lauantaina teimme visiitin Thamagan kylään, jossa on mukava community-based savipajahanke. Täydennettiin kulhokokoelmaa. Kuvassa taustalla, ylähyllyllä häämöttävä, Kalaharin San -kansan taideprojektiin liittyvä ihana teos jäi kaivelemaan. Soitan managerille ensi viikolla ja aloitan hintaneuvottelut…


Lauantai-iltana kävimme Zebra-Mamba ”jalkapallo-esityksessä” (jos Poikaselta kysytään).
Mosambikin Mambat voittivat kotijoukkueen 1-0. Ei kuvitusta sieltä, sori. Ei tullut ihan heti mieleen ottaa kameraa mukaan, mikä olikin viisasta: ennen sisäänpääsyä, lippuluukulla miehen (tyhjiin) takataskuihin ujuteltiin jo kämmentä ja minua kämmenneltiin ihan muuten vaan. Uh. Sisällä stadikalla oli huumaava huuto, mutta muuten rauhallista – sai ainakin pitää oman ruumiinsa rajat. Kai, kun kaikki häiriköt olivat aidan toisella puolella.
*******************
Poikasen tukkatyyli muuntuu moneksi ja herättää keskustelua. Pyhäaamun kahvilla lähicafessa:
-Mma, miksi ihmeessä olette laittaneet pojallenne sarvet?
-Voi hyvä Rra, minä olen pastori, en kai laittaisi pojalleni sarvia..?
-Voi, Anteeksi Mma, anteeksi, ette tietenkään, olen pahoillani, sori, sori…”
Ja ne tuntosarvet EIVÄT olleet näin pysytyssä kun edellinen keskustelu käytiin. Ihan latallaan olivat, otsaa myöten.

Sunnuntain kuumin hetki ja vähän jo viilenevää iltaakin hujahti Mokolodi Nature Reservessä. Elukat piileksivät puskissa tuskissaan. Poikanen väitti kyllä nähneensä kolme leijonaa: ruskean, sinisen ja punaharmaan. Aika hyvin puistossa, jossa ei leijonia pitäisi olla?! Ilmankos hän villisti laukkaavan mielikuvituksen uuvuttamana nukahtikin takapenkille ennen porttia. Äiti torkahti muuten vaan. Että niin jännittävä game-drive tällä kertaa..! Kylmät juomat ja lämmin Marula Apple Crumble palauttivat tähän maailmaan. Kuva ei missään tapauksessa tee oikeutta herkulliselle omppumurustelulle! Listalla oli myös perinneruokia: kananjalkoja, mopane-toukkia ja kanansisälmyksiä. Ehkä ensi kerralla. Ehkä ei.



Nyt lämmitellään uunissa eilistä intialaista. Herkullista iltaa ja reipasta alkavaa viikkoa itse kullekin!

******************

We started our weekend by having a coffee at The No 1. Ladie’s Opera Housessa. It is a cute place just outskirts of Gabs. They serve coffee and good food as well as treat their guests with different sort of happenings, such as opera, concerts movies. Next Wednesday they hold a movie night and show parts of Mma Ramotswe movie. Some of the production team of the movie will be present. We are also going :)


On Saturday we visited Thamaga village. They have a community-based pottery there. We did some shopping and wondered about one painting. It was an intriguing piece of art by a San- artist. Let’s sleep over night and see what happens. I shall call the manager next week and ask about it.

We also went to see soccer on Saturday evening. It was Mosambique Mambas against home team Zebras. Mambas won 1-0. No pics from the game. We were wise enough to leave the camera home. It was a good desicion, since some guys tried to rob my husband by slipping their hand in his (empty) back-pockets when he was getting tickets. And I got my fare share of touching myself. Uh. It was nice to be inside the stadium, although the crowd was noisy. But I prefer noisy over touchy.

Little One’s hair-do provokes conversation. On Sunday morning one gentleman asked me why I wanted my son to have horns. I explained that they are not horns, but rather antennas, and they imitate himba-peoples’ hairdo. I added that I am a pastor and wouldn’t want to send the wrong message, would I?! Gentleman was very apologetic: “Of course You wouldn’t Mma, I do apologize…” (I have to add that the antennas were not up like in this picture when we had our discussion!)

We also visited Mokolodi Nature Reserve on Sunday. It was such a hot moment of the day, all animals were hiding in the bush. Little one fell asleep after seeing ‘three lions’ (red, blue and brown). I also took a little nap before entering the camp. I wouldn’t exactly call that an exciting game drive..! Cold drinks and a wonderfully delicious Marula Apple Crumble made the day! Picture don’t do justice to this treat.

2 kommenttia:

violet kirjoitti...

yksi kysymys; hymyileekö teidän poika aina;-)? Siltä se näyttää! Niin ihanan hymyileväisiä kuvia.

Hyvä toi sarvi-keskustelu...

Savu kirjoitti...

Violet: Kyllä meillä on oikea hyvmypoika, mutta toki hän äriseekin välillä. Ja kun kyyneleet tulee, ne suorastaan suihkuaa silmistä, krokotiili jää kakkoseksi! Täytyypäs napsaista joskus todistusaineistoksi kuva, kun häntä "ääsyttää" tai "pahottaa" tai "mietittää". Näin esim silloin, kun ei saa keksiäKÄÄN.