Makumaailmat kohtaavat

Tänään kirmasimme heti aamusta huonekaluliikkeitä koluamaan. Paikallisen tyylin jo ennakkoon tuntien emme hämmästelleet vallitsevaa Dynastia-meininkiä. ”Yksinkertaisempaa, yksinkertaisempaa” hoimme hokemasta päästyämme myyjille. Meidän makuamme hivelevimmän kalut olivat aina ne halvimmat (jee!), krumeluurittomimmat ja kiillottomimmat.

Kompromissien seurauksena kotimme sisustuu alkuun soffalla, nojatuolilla ja varsin muikealla ruokaryhmällä. Jälkimmäisin ehkä selkein osoitus siitä, mitä koko päivän shoppailu 35 asteen helteessä teettää: makumaailmat alkavat pakostakin kohdata. Tai oma makumme parantua, jos paikallisilta kysytään.

Iloinen ostos oli tienvarsikaupan rottinkikalusto. Kaksi tukevaa tuolia ja suloinen pöytä päätyvät patiolle. Niissä sitten voimme istuksia ja kuunnella iltaa ja katsella pihaa.

Jossa muuten kasvaa pelottava kynsipuu.

Different worlds of Taste collide

Today we rushed to get some furniture. We already had a clue about local style which differs signifigantly from Scandinavian simplicity. So we were not too surprised about Dynasty-style interiors. “Simpler, please, simpler” we kept telling to everyone. Things that were most to our liking were always the cheapest ones. And the ones without any glitter or glamour.

After compromising a great deal we ended up buying a sofa, a recliner and quite a funky dinette. The latter is propably the clearest sing of what shopping in 35 degrees heat might do to a person: The worlds of taste are bound to meet at some point. And we reached that point when meeting our dining table. Some people might say that our taste got better.

The happiest buy was a coachwork set from a road side shop. Two great chairs and a cute table. It will be so nice to sit on those chairs and listen to the night and look at the yard.

By the way: there grows a frightening Nail Tree in our yard.