tiistai 16. syyskuuta 2008

Miksei me lennettykään taivaassa?

kyseli poika, kun virkosi uupuneen unestaan viimeisen lennon rullatessa kiitoradalla ennen complete stoppia. Hän oli urvahtanut sopivasti juuri ennen nousua, eli kirjaimellisesti nukkui onnensa ohi! Aivan kuin ei sitä lentämisen onnea olisi jo ollut ennen tuotakin.

Oli nimittäin matkattu jo liki vuorokausi, urheasti jonotettu ja lennetty, syöty yhtiöiden eväitä, mobilisoitu väkeä transit -halleissa Mörkö se Lähti Piiriin laululeikkiin ja jaksettu kentillä aidosti ihmetellä joka ainoaa LENTOKONETTA! Lähimmäiset lähellä ja kaukana mainoivat mainiota irokeesitukkaista muksua, joka tuli tykö ja teki tuttavuutta yli kaikkien rajojen.

Matka meni siis mukavasti, suorastaan yli odotusten. Jos alle kolmivuotiaan uhkaikäisen kanssa mannerten välinen matkustaminen on näin vaivatonta, niin lisää tänne vaan!

Nyt on koitiuduttu. Ihmetelty taloa, suunniteltu sistustusta. Käyty ostamassa sänky ja vuodevaatteet. Iski on ruokkinut perheen luottoketjun ravintolassa. Illan kohokohta pojalle oli pihan ötököiden tuijaaminen uudella taskulampulla. Illan pimeydessä bongasimme muun muassa ”nokkalaisen”. Poika kirmasi juottamassa kuvitteellisille toukille mehua. Mies ylpeili laitetusta pihasta – täydestä syystäkin! Itse sekoilin talon sokkeloisissa huoneissa ja haahuilin päämäärättömänä geishapala suussa. Mutta kaikki olemme yhtä onnellista silkasta jälleen näkemisen riemusta!



Little one woke up just before our LAST flight had landed and 'aircraft reached its complete stop'. He had fallen a sleep before it took off, so he sort of missed it all. I have to wonder though, what would have been so important to catch on this last stretch. As if we didn't have enough sitting in the plane to begin with!

Our flights went so well! I couldn't believe it. Little K charmed everyone, weather on transit halls or in the plane. He even organized a sing-together and got some people along to sing with him!

Rest of the day and much of the night have been hectic. We have been busy getting to know the house. K was busy chasing new bugs with his torch. Daddy was busy showing us all the wonders he did with the garden. I was busy just wondering around and chewing some excellent Finnish chockolate. One thing is sure though: we are all blissfully happy to be together again!

3 kommenttia:

Salanimi kirjoitti...

Ihanaa, että matka meni mallikkaasti!

Anu kirjoitti...

Hyvä kuulla, ihanaa! Mieleni matkasi jo luoksenne sinne, noihin maisemiin, noihin tunnelmiin, noihin lämpöihin. Ollapa jälleen koti-Afrikan kamaralla... :D

Siunausta, voimia, iloa kaikkeen ja kaikessa!

Pikkulilli kirjoitti...

Mainiota, että olette turvallisesti perillä! Ollapa itsekin Afrikan auringoan alla, oih!