perjantai 15. tammikuuta 2010

Zelda Game Farm

Seuraavaan majapaikkaan oli jälleen vain muutama kudunkusema, n 500 kilometriä, joten saavuttiin sinne hyvissä ajoin alkuiltapäivästä. Zelda Game farm on viitisentoista kilometriä Namibian ja Botswanan rajalta, Namibian puoleisessa Kalaharissa. Tilalla on toimiva farmiosuus, jossa paikallisia san-työmiehiä oli hommissaan. Naiset olivat töissä lodgessa. Palvelu oli henkilökohtaista ja huomaavaista. Farmia ympäröi gamereserve, jossa oli paljon erilaisia antilooppeja, seeproja, kirahveja. Zeldassa oli aivan upea puutarha, jossa oli lapsille monenlaista puuhaa, pupuja ja koiria, uima-allas ja trampoliini.









Illalla pääsimme mukaan syöttämään gepardeja (4 kpl) ja leopardi Tornadoa. Gepardit ärisivät kiukkuisesti ruokaa odottaessaan ja aasinlihakimpleen saatuaan kirmasivat pusikkoon ateriansa kanssa.














Pieniä kissoja en voi sietää, mutta isoja petoja rakastan! Olemme käyneet useassa cheetah breeding cetnressä eteläisessä Afrikassa ja on aina ihana oppia lisää näistä upeista eläimistä. Tiesittekö, että gepardin kallo on ohut kuin munankuori ja jos se juostessaan törmää johonkin, se todennäköisesti saa kallonmurtuman? Ja että sen etutassut pyörivät ikäänkuin nivelistään "ympäri" sen juostessa, näin se pystyy saavuttamaan huiman vauhtinsa. Gepardi on ehdottomasti lempieläimeni ja olen niin iloinen, että joskus olen päässyt silittelemään niitä. Karva on todella karkeaa, paitsi korvista ja niiden takaa. On aika huikea tunne istua ISON pedon vieressä ja tuntea, kuinka keltaiset silmät kääntyvät tuijottamaan omiasi ja syvältä rinnasta kuuluu kumea kehräys. Zeldan gepardeja ei kuitenkaan voi koskettaa. Farmilta gepardit vapautetaan aikanaan luontoon, mutta leopardi on tuotu farmille pentuna ja sitä ei voi enää vapauttaa.

Torandon naapurina asui kesy elandi, jonka ristimme Hurrikaaniksi. Häntä tympäisi silminnähden, kun kaikki touhottivat Tornadosta vaikka hän itsekin oli hieno eläin. Poikanen syötti Hurrikaanille porkkanaa ja silitti sitä. Hurrikaani pyrki ulos portista. Opas sanoi, että se on erittäin tuhma elandi.






Zeldassa voi majoittua huoneisiin (ihan ok, vaikkakin aika kasari-sisustus, nostalgista!) tai leiriytyä. Ruoka kuuluu hintaan, ja se oli hyvää! Söimme kudua. Nam!

Yöllä vessassa tapasin tämän tyypin. Se koputteli lattiaa. Hieraisin pari kertaa unisia silmiäni ja tunnistin otuksen samaksi, jollaisen olin aiemmin nähnyt Botswanassa puskassa asuvien ystävien kotona.



Se on ilmeisesti armoured ground cricket, eli eräänlainen sirkka. Se ei lennä, mutta pitää kulkiessaan ääntä, samantyyppistä kuin lasten vedettävät lelut. Kriikriikriikriiiii. Kokoa on vartalossaan lähemmäs 10 senttiä. Herätin miehen, jonka tunki sen pystyasentoon hammasmukiin. Hyvää yötä sirkka! Aamulla vapautimme vangitun.


6 kommenttia:

Sini kirjoitti...

Huh, mikä sirkka...! :D Muut eläimet olivat kyllä ihania!

mizyéna kirjoitti...

Samaa sanon kuin Sinttu. Muut eläimet ihania mutta enpä haluaisi kohdata vessassas sirkkaa :D

Mukavaa kun pääsemme lomallenne mukaan kuvien kera!

Famu falsetissa kirjoitti...

Hauska päästä seuraamaan matkaanne. Erittäin mielenkiintoista. Kuvat täydentävät kertomusta oivallisesti.
Odotan jatkoa.

Salanimi kirjoitti...

Mahtavalta näyttää nuo kissat :)

irkku kirjoitti...

Leopardi on luultavasti kaunein kaikista kissaeläimistä, mutta gepardissa on jotain äärimmäisen viehättävää ja koskettavaa.. Tosi hienoa, että tuolta farmilta ne vapautetaan takaisin luontoon. Kissapeto ja häkki on jotenkin ikävä yhdistelmä.

Anu kirjoitti...

Samaa mieltä Iiriksen kanssa.

Ja hyvä saada muutenkin teidän kuulumisia/tunnelmia/ajatuksia. Tänään juuri fiilistelin muuten Namibiaa ja kyllä taas kalvoi sydämestä. Miksi sitä on jotenkin aina välillä niin kovin väärällä mantereella...?!?