Miten viikot ja viikonloput menevät niin nopeasti, se on ihme. Aina on perjantai ja sitten taas melkein aina heti perään maanantai. Lapsena viikonloput tuntuivat pitkiltä, eikö vaan?
Oli mukava viikonloppu, ystäviä, hyvää ruokaa, kaikkea kivaa. Iiris on lennähtänyt jo kotiisuomeen ja iskää odotellaan kotibotswanaan 2 yön päästä. Ai kun oli ihanaa Iiriksen kanssa, vaikka aikaa olikin vähän. Mutta molemmat olemme semmoisia räpätätejä, joille nopeat liikkeet ja äksöni ei ole ongelma. Joten otimme ilon irti visiitin lyhyydestä huolimatta.
Pikkuinen tunkeutuu jatkuvasti keittiön alakaappiin. Hih hih, hauskaa on hänellä siellä. Kunnes Poikanen lyö oven kiinni. Sitten alkaa ujellus. Välillä ne on siellä molemmat, hiljaa.
Poikanen käveli kuumilla laatoilla ja sanoi että "mun jalat polttuu". Hän polvistui ottamaan koppakuoriaisen ja sanoi: "Äiti näiksää kun mää äkkiä aletuin ja nappasin tän portaalta".
Kielen uudistamisen lisäksi hän on kuvannut taas. Erikoistuu tämmöiseen palasteluun ja nimeää kuvat samalla kun niitä näpsii.
Äiti
Jalat
Maha
Käsi
Reipasta viikonalkua kaikille! Kattokaapa vasiten, niin hujaus vaan ja TAAS on perjantai! Saisimmepa me sadetta ja viilennystä tällä viikolla. Ja te siellä kotimaassa lunta ja valotusta!
4 kommenttia:
Ihana tunika äitillä! Kaunis!
Iloista viikkoa sinne!
Minustakin oli ihanaa, että sain olla! Kiitokset!
Kalahari ja Gaborone ja kaikki se sisäinen & ulkoinen lämpö ovat vaihtuneet marraskuiseen lumisateeseen ja pikkupakkasiin. On harmaata ja ei-niin-ihastuttavaa. Mutta kannan lämpöä ja ystävyyttä mukanani ja olen iloinen, että pääsin käymään. Ajatella, että työmatka voi joskus olla noin upea!
Heh, mulla on iltaisin sellainen tunne, että vastahan mä sängyssä maksasin ;-)
Voi, Iiris, ihanaa, että sait käydä. Arvaan, että sitä lämpöä hellit nyt kovasti... Helli huolella. Ja hellitään ystävyyttä kans. <3
Lähetä kommentti