Poikasen päiväkodissa oli tänään Maailman Lapset päivä. Muksut kutsuttiin paikalle kansallisissa asuissaan ja mukaan pyydettiin lautasellinen oman maan murkinaa.
Poikanen pukeutui lätkäpaitaan ja Suomi-pipoon. Hän vei makupaloiksi hapankorppuja Marimekon lautasliinoilta tarjoiltuna. Hyvin olivat tehneet kauppansa. Hän ei ollut kertonut kotimaastaan sitä ehdottamaamme seikkaa, että Suomi on ikuinen maailmanmestari. Sen sijaan hän oli kertonut lentomatkastaan tänne, ja meidän Suomen kodista. Näin se oli mennyt: Kun mää näin lentokoneen taivaalla, mää aloin heti kailottaan siitä konehommasta. Suomen kodista mää kelloin ainaki sen, että mulla on siellä Popsikkaat video, sen mää ainaki kelloin. En keltonu mittään muuta. No siinpä ne tärkeimmät tuliki?!
Taistelu huulipunarintamalla on tasoittunut. Poikanen on vongannut monta päivää omaa punaa. Nyt hän sai sen. Himmeästi kiiltelevän, hoitavan sinisen labellon. Älkää vaan kukaan paljastako, että se ei ole ehkä aivan oikea puna. Tyyppi punailee niiiin onnellisena, niin onnellisena!
Mukavaa viikonloppua! Rasvatkaa itsenne helteissä ja muistakaa myös huulipunan/rasvan aurinkokertoimet :)
3 kommenttia:
Poikasella on ihana vaihe meneillään! Muistan kun meillä Isoveli kulki suunnilleen samassa iässä aina kynnet pinkissä lakassa ja luomet glitterissä, spiderman-asu päällä. Vinha näky!
Ja hieno Suomi-paita...
Voi suloinen pienimies!!! :)
Onneksi poikanen ei ole (vielä???) liian merkkitietoinen. Ettei tule vaikka Dior -vaatimuksia tai muita.
Jos nyt Labellon värittömällä punalla selvisitte niin aika hyvä! (Kaikille!)
Lähetä kommentti