Piipahdimme suomi-vieraiden kanssa sumuisen ja tihkusateisen sään vallitessa Mochudissa, tuossa vilkkaassa kylässä, joka MmaRamotswen kotikylänäkin tunnetaan. Siellä on vanha koulu, joka toimii nykyisin Phutadikobo -museona. Museolla on pieni matkamuistomyymälä, jossa on hyvät hinnat. Samaa tavaraa myydään pääkaupungin liikkeissä paljon kalliimmalla.
Mukaan lähti mm. hieno puustaveistetty krokotiilikauha nanalle, sillä hän kuuluu etniseltä taustaltaan ryhmään, jonka toteemieläin on krokotiili. (Nana vois syyä sillä lusikalla puuloa.)
Kauan himoitsemani iso kori. Mitä sinne tunkisin? Se taitaa jäädä olkkariin asumaan, joten likapyykkikoria en aio siitä perustaa. (Miksen mää mahu tänne, miksei tänne voi muka mennä?) Aamulla korista löytyi tyhjä litran maitopullo.
Nätti takorautainen tuoli. Tämä suorastaan huutaa jotain villiä kangasta istuin tyynyynsä. (Tää on mun tuoli, tässä ei istu muut! Paitsi Nanapa istui, ja pyöri kuin väkkärä kun selkänoja tuntui hassulta..!)
Tämä kongolainen kuba-kangas ei ole sumuiselta kukkulanretkeltä, mutta pannaanpas kuvaan kuitenkin. Tykkään näistä geometrisista kuvioista ja olen keräillyt erilaisia kuoseja jo monen vuoden ajan. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kuba-ostos täällä. Ostin sen vastikään katukauppiaalta ja se tuoksuu vielä aikas voimakkaasti savulle. Kaupoista saa samoja kankaita, mutta ainakin kaksinkertaiseen hintaan. Toisaalta ilman savun tuoksua. Joka tapauksessa näissä on aina semmoinen jännä ominaistuoksu olemassa, olipa sitten tien poskesta tai putiikista ostettu.
Tavallistakin tökerömpi kuvalaatu johtuu siitä, että parempi valokuva-apparaatti on Huippuvuorilla. Kuten mieskin.
2 kommenttia:
Onpa ihania kankaita!
Wau, mikä kroko! Mutta aikas iso Nanan puurolusikaksi:D
-Koplan P
Lähetä kommentti