Pihasta löytyi sitruunapuu! Taannoin kahdehdin avoimesti Mizyénan ihanassa blogissa sitä, että hänellä on mahdollisuus poimia tuoreita sitruunoita merellisessä ilmastossa kotipihassaan.
Syksyn myötä oma puutarha on muuttunut. Kun lehdet olivat tippuneet tätä pitkulaa laiheliinipuuta varjostavavista pensaista, näkyviin ilmestyi monta kypsää ja vielä kypsymässä olevaa sitruunaa! Oma sitruunapuu!
Poimimme yhden. Mies hurautti omasta puolikkaastaan gin toniciin, poikanen nuoli omaa siivuaan, me siskosten kanssa katseltiin kirpeinä vieressä.
Puutarhuri muuten opetti, että tämä aiemmin esitelty piikikäs kasvi on hyvä hedelmä, jonka sisuksen voi syödä, kun koko mohkura on kellertynyt.
Myös tämän yön pimeydessä kuvatun kaktuksen hedelmät ovat syötäviä. Ne valuvat tummaa, punaviinin väristä mehua ja eittämättä ovat houkuttelevan näköisiä. Viikunamaisia suorastaan. Jätän silti väliin (liian tuoreessa muistissa myrkkypuun anti).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Mun mielestä pihassa kasvava sitruunapuu kuuluu melkein ihmisoikeuksiin -ja mullahan sitä oikeutta ei nyt ole, kun asun täällä pohjoisessa.
Sitruunapuu on siitä ihana, että siitä saa satoa lähes ympäri vuoden: siinä voi olla yhtä aikaa kukkia & raakileita & kypsiä hedelmiä.
Kadehdittavaa! Oma sitruunapuu. Ei vaan menesty täällä.
Kaunista, ihanaa, maistuvaa... Täällä pistin juuri purjot maahan... toivoisi jotain eksoottisempaa :). Maajussitar
Puutarhuri ja puutarhurin poika yrittävät kovasti varjella kolmea sitruunapuun taimea (n. 30 cm), joista yksi annettiin jo hoitoon ns. "talvipuutarhaan" ystävälle, jonka eteisessäkin kasvaa Magnolia...? Puutarhurin poika on kovin tykästynyt happamiin herkkuihin ja puutarhurin kesäjuoma sitruuna-hunajavesi on tulevan hortonomin lempijuoma!
Joskus sitten, kun poika kuskaa meitä vauhti-Fiatilla Toscanan pölyisiä kujia kohti maatilamme rinteitä, voimme jo rentoutua takapenkillä ajatellen sitruuna-pergolamme varjoja...
Thula (ajokortti 16,5 vuoden kuluttua) ja Suvi
Onnittelut puusta!! :)
Minullakin on joskus ollut sitruunapuu pihalla ja se on autuasta oloa. Paitsi jos sitruunoita tulee niin paljon että ei itse ehdi käyttää, sitten niitä tippuu kilokaupalla maahan josta ne on sitten jonkun kerättävä pois. Nuo kaktuksen hedelmät (tuna) on muuten maukkaita ja hyvin syömäkelpoisia.
Kyseisen kaktuksen hedelmä oli isoisäni suosikki! Eli varmaankin kannattaa maistaa :-D
_hoya_
Noita puun tuotoksia ei sitten näekään kuin alkavalla talvikaudella, vai? Pitäiskö siis ruveta suunnittelemaan myös talvimatkailua eteläiseen Afrikkaan..?
-Koplan P
Lähetä kommentti